There are no happy endings. Endings are the saddest part, so just give me a happy middle and a very happy start

Oon taas yllätys yllätys pari viikkoa jäljessä tän postauksen kanssa. Oon ollut niin kiireinen kun kaverit ja kaikki loppukesän ihana tekeminen ja aktiviteetti on repinyt mua jatkuvasti joka paikkaan. Säätkin ovat olleet taas niin taivaallisen ihanat, että rantsulla vietetyt päivät, yö-uinnit ja kavereiden kanssa ulkona oleminen on miellyttänyt enemmän, kuin tietokoneella istuminen. Sen takia rustaan tätäkin postausta nyt yömyöhään, vaikka mun onkin herättävä huomenna aamulla aikaisin töihin... Mites se unirytmin korjaaminen... 

Tällä kertaa (eli pari viikkoa sitten, heh) mun päälle on päätynyt Bikbokin valkoinen t-paita, sekä Gina Tricotin tuubihame. Bongasin ton tuubihameen jostain vaatekaapin kätköistä kesäloman alussa. Noissa tuubihameissa tuppaa aina olemaan ongelmana se, että takapuoli vilkkuu helman alta hameen noustessa. Tollainen päällä ei muutenkaan pahemmin kyykistellä tai pyllistellä, ellei halua vilkuttaa koko takamustoa takana olevalle silmäjoukolle.

Nyt kesällä mun on tullut taas lenkkeiltyä ja pyöräiltyä sen verran, että viihdyn oikein hyvin tollaisessa ihonmyötäisessä asussa, eikä olo ole kuin liian ahtaisiin kuoriin kasvavalla banaanilla!