Istun pehmeällä ja mukavalla penkillä autoa pienemmässä vempeleessä. Nojaan päälläni huurtuneeseen pelkääjän paikan ikkunaan. Sadepisarat valuvat ikkunan ulkopuolista pintaa pitkin, joita katsoessa silmiäni alkaa särkeä.
Repäisen vauhdikkaasti kaksi pinniä irti tukastani, jotta saisin piilouduttua vaaleiden kiuehkuroideni taakse. Haluaisin vain vajota jonnekin todella syvälle, paikkaan, jossa olisin vain minä. Jonnekin, jonne edes ajatukseni eivät pääsisi. Kehoni lepäämässä jossain pimeydessä tuntien rauhallista oloa, ja unohtamalla kaiken muun.
Mietin koko ajan, kuinka haluaisin sanoa sinulle, kuinka pajon välitän sinusta, kuinka kamalalta tämä minusta tuntuu. Vihdoin pysähdyt parkkiin, jolloin kyyneleet alkavat toistensa kanssa kilpaillen pyrkiä silmiini En pysty katsomaan kasvojasi. Niin persoonalliset ja kauniit kasvot. Vaalea sileä iho ja se leuka, joka on täydellisen muotoinen. Niin kauniit posliiniset kasvot...
Hellästi liikutan sormeani mopoauton huuruisessa ikkunassa ja kirjoitin siihen sinulle tekstin. Minä todella tarkoitan sitä.
Minulla oli jokatapauksessa kiire, ja kun huomasin itkuni tulevan, kiedoin käteni ympärillesi ja painoin huuleni sinun silkin sileälle poskellesi. Tällöin kyynel vierähti poskelleni. Tunsin sisälläni niin kauheaa oloa...
Irrotin käteni ympäriltäsi, joka tuntui liian kamalalta. Tiesin joutuvani luopumaan jostain minulle niin ihanasta, kohteliaasta, täydellisestä, välittävästä ja rakkaasta henkilöstä.
"Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyykin tähän"
Suljen oven äkkiä ja jalkani ottavat juoksuaskeleita. Riennän halaamaan äitiäni, jonka olkapää on minulle aina vapaa, jonka syli on minulle ja huolilleni kyynelten kera aina avoin. Kotiin päästyäni istun sängyllä hiljaa, sanomatta mitään. Pyyhkäisen tärisevällä kämmenelläni silmistä kyyneleitä. Naamaa kiristää. Mustat vanat silmistäni poskipäiden päältä leukaani asti valuvat jatkuvasti. Pieni mustanharmaa pisara tipahtaa parketille ja saa aikaan pienen äänen, jonka kuullessani uusi kyynelryöppy purskahtaa silmiini. Haluaisin olla vierelläsi nyt... Haluaisin painaa pääni rintaasi, lämmintä verta pumppaavaa sydäntäsi vasten. Haluaisin kuulla kuinka se lyö. Olet niin hyväsydäminen. Haluaisin korjata kaiken rikki menneen sisältäsi... En pysty siihen...
Sanat eivät riitä kuvaamaan tunteitani. Olen jakanut kanssasi iloja ja suruja, kertonut sinulle salaisuuksia. Olen avautunut sinulle minulle vaikeista asioista ja olet aina ollut valmis kuuntelemaan ja ymmärtämään minua.
Kadunko vai enkö, se jää nähtäväksi. Silti sisimmässäni olet minulle niin paljon, olet minulle tärkeä ja rakas.
Ikävöin sinua
